Zoltán Túróczy (1893-1971) oli Unkarin luterilaisen kirkon 1900-luvun historian johtohahmoja sekä piispan että saarnamiehen ominaisuudessa. Hän toimi jo seurakuntatyössä ollessaan evankelioivan liikkeen ja suomalaisten suhteiden parissa. On kirkkohistoriallinen erikoisuus, että hänet valittiin piispaksi kolme kertaa. Hän palveli kolmessa eri hiippakunnassa, mistä vuotta 1945 seurannut valtiovalta palkitsi hänet vankilalla ja virasta poistamisella. Ks. Túróczyn elämäkerran pääkohdat täältä.

Túróczy vietti neljä kertaa pitempiä aikoja Suomessa. Hän oli erityisesti yhteydessä heränneisiin. Túróczy saarnasi usein suomen kielellä, ja unkarinkielisten saarnojen kokoelmistakin on suomennettu useita vihkoja. Helsingin yliopisto nimitti hänet suomalais-unkarilaisten kirkollisten suhteiden vaalijana kunniatohtoriksi Luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksen vuonna 1963. Syrjäytetty piispa ei tuolloin saanut virallista lupaa matkustaa Suomeen. Lisätietoja Zoltán Túróczysta ja hänen Suomen-suhteistaan löytyy kohdasta sekä Martti Voipion tutkielma.